No niin, nyt olis ehkä aika taas ilmotella itsestään tänne bluugeriin jotain. Aurinko paisto meille tänään vasta noin kahden aikoihin tän sateisen, mutta edelleen erittäin kiihkeätempoisen metropolin ylle. Tuntuu niin mahdottoman hyvältä, kun saa erittäin hektisen viimekuukauden jälkeen goisailla huolella ja varsinkin kun aikataulu on vapaa. No, melko vapaa ainakin. On hyvin ilmeistä, että kun tänne vanhaan kotikaupunkiin pamahtaa niin ei ole ainoastaan ystäviä kenen kanssa pitäis sopia tapaamisia, vaan on myös ystäviä, jotka on etukäteen päättäneet, että heidät on pakko tavata ennalta heidän sopimaansa aikaan. Ja vaikkakin se tuntuu pitkän shoppailusession jälkeen (joo, mä olin itse erittäin yllättyny sietokyvystäni kuunnella kaupustelijoita ja muita härpäke-eksperttejä Makepeacen seurassa) helvetin raskaalta niin pitäähän sinne lähteä. Kyseessä oli siis hyvä ystävämme Tim, Liverpoolin lahja maailmalle sekä toinen varsinainen sankari Chris, jonka maailmansankaroinnit tekee omat reissut vaikuttamaan varsin köykäisiltä iltasaduilta. Ja Liverpoolin lahjasta kun on puhe, niin ei puhuta siitä honkkelista SS- miehen näköisestä potkupalleilijasta. Eikä koko joukkuetta kannata Timille mainita, koska on tai ainakin oli Evertonin mies silloin joskus kun vielä lännessä eleli reilu kymmenen vuotta sitten.
Liirumlaarum ja niin edespäin... On ollut upeeta viettää nää pari päivää täällä rakkaani kanssa ja näyttää tästä kaupungista sen vähän mitä on itte saanut etuoikeuden menneisyydessä oppia. Jos vaan edes pienen pienen osan osaan jakaa niistä tuoksuista ja tunteista Annan kanssa, jotka mut tänne tuo kerta toisensa jälkeen. Vanhat tutut kujat ja kurvit sekä maut ja tuoksut tuntuu jotenkin täysin uusilta, kun on joku spesiaali-keissi mukana kenen kanssa jakaa nää fiilikset. Uutta kevättä tässä eletään ja se tuntuu hyvältä. Tänään päästiin MOJO-baarissa nauttimaan vähän saatanan hyvän live-cover-bändin esityksistä runsaiden juomien sekä aivan pirun hyvän seuran merkeissä. Kiitos Tim & Chris. Ja tulihan se loppuviikon ohjelmakin täyteen. Eli huomenna törmäillään ystävien Tukkyn, Shigeon ja Denisin kera Sake & Misossa dinnerin merkeissä Soi Thaniyalla, jonka jälkeen suunnataan jo legendaksi muodostuneen Tapas- barin house- hämmennyksiin Silomille. Ei siitä paljon paremmin voi iltaa enää hyvän jabonaise- zabuskan päälle jatkaa. Sunnuntaina sitten suunnataan kohden Casa- Brooksia morjestamaan pikku-Timiä sekä perheen hengetärtä Khemia, sekä Johnia ja Paulia. Ilta menee varmaankin aika lepposasti autenttisten kotiruokien parissa sekä edellisyön naamaanlyöntikilpailuja katsoessa. Varmaankin varsin grändi ilta tulossa. Maanantaina lähdetään tuoksuttelemaan viimeisiä uutisia Bagdadin rintamalta pohjois-Bangkokiin Chrisin ja Yuin luokse lammen rannalle maiskutellen BBQ:ta ja väistellen kahta hevosen kokoista Tanskan-doggia (nimeltään Bonny & Clyde) sekä kahta huskya (joo, vitun kipeetä, että taikuissa saa edes olla huskeja) sekä erittäin äänekästä papukaijaa, jonka niskan mä väännän nurin heti aamusta kun se huutaa "asshole" siitä Chrisin lammen vieressä lepäävän vierasmajan pihalta ensimmäistä kertaa. Ehkä syödään sit papukaija-pastaa lounaaks ennenku aletaan Makepeacen kanssa suuntaamaan kohden Ko Samedia tai Ko Changia. Vaikee sanoa kumpaa, koska näiden sateiden hallitessa tätä maailmankolkkaa missään vaiheessa päivää ei kuitenkaan paista aurinko. Joten kai se on semmosta pseudo-auringonottoa sit enemmänkin. Aivan sama, kunhan pääsee tyrskyihin maistelemaan Siamin- lahden suoloja. Tai ainakin naapuribungalowien turskien pissaa. Luojalle kiitos avoimista viemäreistä. Jepjep...
PS. Taikkumoskiitot ainakin täällä Bangkokissa on muuten ihan pirun huomaavaisia siivekkäitä hönniäisiä. Pikkupaskiaiset pistelevät niin ettei niitä edes huomaa. No, ovat äpärät ainakin mukavampia kuin suomalaiset lajitoverinsa, jotka vittumaisesti pistelevät ihmistä jalkapohjiin. Taidankin tästä napata käteen purkin offia... ja tehdäkseni tästä hieman teatraalisempaa niin heitän samaan mixiin stendarin. Eipähän lopu loiste ja loimu Bangkokin yöstä vaikka kello 5 jo onkin. Kivaa randomia jurriläpyskää tullee lisää, kun on Silomin raportin aika.
Hyvää yötä kakkiaiset.
T: Dempsey
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti