...pitää olla Hualamphongin rautatieasemalla kyttäämässä flaboja Aranyaphrathetin stogeen, joka suihkii hurjat 5 ja jotain tuntia kohden Thaimaan itäistä rajaa ja Kambodzhan puolella sijaitsevaa todella kusista Poi Petin raja-asemaa, jossa pahinkin kyynikko herää eettisesti ajattelevaksi elukaksi. Kyseisellä raja-asemalla, snadit skidit kantavat vielä snadimpia, kuolleita skidejä sylissään ja pummivat pätäkkää ohi painelevilta turskilta ja koittavat epätoivoisesti raapia kasaan jotain. Kenen laskuun onkin sitten aivan toinen asia. Raja-aseman toisella puolella on kasa isoja kasinoita, joihin taikku-pelurit käyvät syytämässä pätäköitään, koska sillä puolella se on "laillista". No mikä helvetti olisi laitonta maassa, jossa lahdattiin juuri pari vuosikymmentä sitten kaikki kouluttautuneet ihmiset ja heidän sukulaisensa. Oli miten oli, ne kädettömät, jalattomat, palaneet ja muuten täysin onnettomat sielut katselevat taikku-mersujen painavan ohi päivästä toiseen, kuten tulevat katsomaan Dempseyn ja Makepeacenkin könyämistä raja-aseman läpi. Hilpeätä... ja toiset kolme pistettä.
On jännä huomata kuinka vaikeata mun on edelleen lähteä tästä kaupungista. Oli Bangkok kenen mielestä mitä tahansa niin tää hämmentävä metropoli oli mulle joskus koti, johon oli aina niin pirun kiva palata sivistyksen pariin. Jos nyt jossain Sametilla tai muilla saarilla tms. voi sanoa, että oli sivistymätöntä menoa, josta oli palaamassa takaisin. No, huomenna ku istuu stogessa, ni varmasti on taas kaikki kuosissa ja hymy huulilla. Mutta pistettäköön se aikakirjoihin, että Dempsey ei diggaa Bangkokista pois lähtemisestä, ei alkuunkaan. Piip-piip, elämä kun on niin pirun vaikeeta. Varsinkin kun tää Bangkok on niin pirun kiva paikka olla. Paikka, jossa KAIKILLA on hyvä olla, kuten eilen taas huomasin, kun kävin ittekseni pyörähtämässä parilla bissellä Sukhumvitilla. Voi kristus sentään... Jos kiinnostaa hengata nigerialaisten säätäjien ja huorien, paikallisten säätäjien ja huorien, arabien sekä meidän länkkäriseksituristien seassa niin sinne vaan. Siellä on kiva olla. Kuinka helvetin paljon voi pakata epätoivoa yhden kadunpätkän varteen? Ilmeisesti rajattomasti. Sietokyky oli kaks bisseä kadulla ja nopeasti takasin Makepeacen viereen kotiin. Eihän tuolla saatana selviä hengissä hullukaan ja ne, jotka siellä hetken hengissä selviävät, ovat takuuvarmasti siinä vaiheessa erittäin hulluiksi tulleita. Kysyipä siinä joku kalju spede SVIDUN siistissä semiperuukissaan multa, että "why don't you have a lady". Siihen näytin vasenta kättä, jossa kihlasormus on ja sen keken kommentti oli"oh you have four ladies"... Voi että kun täällä olis kirveellä töitä. Ilman kyseisen ihmisen kuvaa mun on mahdoton selittää teille, kuinka vajakki apina oli kyseessä. Seksituristi tai piraatti niinkun jotkut lokaalit kaiffarit niitä kutsuvat. Itsensä ja omat unelmansa kadottaneita ihmisiä, jotka lupaavat toivottomille unelmia, joita eivät koskaan tule saavuttamaan. Mutta piraatit silti lupaavat niitä lyhyen nautinnon huumassa. Helvetin etova kadunpätkä Sukhumvitin alusta aina sinne Soi 23:lle asti. Siitä eteenpäin alkaa tuntua jo elämän hajuakin.
Sorry vaan tästä negatiivis-sävytteisestä postista, mutta tämmösiä sykkeitä täällä tulee. Nyt on kuitenkin kamat pakattu ja huomenna tosiaan lähdetään täysin imbesilliin aikaan klo 5 aamulla liikkeelle ja suditaan pitkin raiteita aina Kambodzhan rajamaille saakka. Matka kestää enemmän ku dösällä, mutta hinta on myös huima eli 48 THB. Joku ottaisi käbin, joku dösän, mutta me mennään stogella, koska stogella on itse asiassa varsin lungia kulkea. Tiedä vaikka tavattais joku paikallinen kanafarmari, jolta voidaan ostaa kananpaskaa heitelläksemme sitä ympärillemme paskapuheen sijaan väistellessämme kaikkia kusettajia ja muita spedejä raja-asemalla.
No ei sentään. Syke on hyvä ja henkilökohtaisesti odotan kovasti khmerien tapaamista, koska ovat kuulemma todella ystävällistä kansaa. Ja uskoisin, että Makepeace osaa johdattaa meidät myös ihan oikean hyväntekemisen poluille. Tarkotus olis nimittäin mennä visiteeraamaan jossain orpokodissa ja raahata sinne kaikkea mahdollista konkreettista kamaa mitä saattavat tarvita. Tuntuu pahalta, että monet niistä lapsista, joita täällä Bangkokissa on kambodzhalais- jengien toimesta lähetetty kaduille tekemään kaikennäköistä, eivät saa sitäkään hetken turvaa, kuin äärimmäisen askeettisissa oloissa orpokodeissa esim Phnom Penhissä olevat lapset saavat. Ja samaa aikaa Eetu Virenit ja muut "vapaan liikkuvuuden" urpot puolustavat romanian ja bulgarian romanien oikeutta varastaa ympäri eurooppaa. Saatanan tekopyhät punkkua lipittävät liberaaliutopistihipit. Raahaisivat idealistiset perseensä kerrankin johonkin, jossa ihmisillä on oikeasti hätä ja tekisivät jotain asian puolesta. Mutta vitut, siellä ne kytevät kusisissa kommuuneissaan, elelevät "iskien" ja "äiskien" rahoilla ja leikkivät suuria hyväntekijöitä. Raukkaparoilla ei vaan ole minkäänlaista käsitystä mistään. Ei yhtään mistään...
Nyt on aika lopettaa vaahtoaminen ja alkaa pikkuhiljaa polttelemaan illan viimeinen spaddu, jotta kerkeis ton seuraavat 4 tuntia nukkumaan. Kuka keksi lähteä junalla klo 5.55? Kysyn vain. Kuka? ;)
No liirum laarum
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti